Tag Archives: Yrittäjyys

Yrittäjä, riko sääntö ja ota riski

Vertti Kiven motto muistikirjani sivulla @ Pafos 2010

 

Yrittäjä ja sisutusarkkitehti Vertti Kivi pokkasi tammikuussa Vuoden Sisustusarkkitehti 2011 -palkinnon. Minulla oli ilo viettää kokonainen viikko Vertin seurassa Esa Saarisen Pafos-seminaarissa. Vertti jakoi viikon aikana monia hyviä ajatuksia ja pyysin häntä kirjoittamaan seminaarivihkooni yhden niistä, hän kirjoitti siihen seuraavat mielenpainuvat sanat:

Siellä missä sääntö huomataan – se rikotaan
Siellä missä riski havaitaan – se otetaan

Tämä ajatukset liikkeelle laittava lausepari on Vertin suunnittelutoimiston motto. Uuden suunnittelussa tarvitaan näkemystä, mutta myös uskallusta ja innostusta. En ihmettele, että mies palkittiin – mainiota ajatuksia päänsä pullollaan. Vertti on harmissaan siitä, että liian moni toimisto muistuttaa peruskoulun ruokalaa, eli ”linoa lattiaan ja loisteputket kattoon”, kuten hän Talouselämän (3/2011) jutussa lausuu. ”Epämiellyttävään tilaan meneminen vaikuttaa ajatuksiin uskomattoman paljon. Tila virittää ihmiset”.  En voisi olla enempää samaa mieltä!

En kuitenkaan kirjoita nyt sisustamisesta (enpä siitä juuri mitään tiedäkään), vaan jäin miettimään Vertin mottoa ja suunnitteluideologiaa. En voi olla vertaamatta sitä startup-yrittäjän toimintaan: Säännöt ja riskit, miten ne kohtaa ja miten niihin asennoituu.

On paljon asioita, joissa sääntöjä tarvitaan. Mutta on myös sääntöjä, jotka aivan suotta rajoittavat ajatteluamme. Nämä, usein kirjoittamattomat, säännöt ohjaavat toimintaamme. Esimerkkinä vaikkapa TEKESin, rahoittajien ja muiden yrittäjille osviittaa antavien hyvät, keskinkertaiset tai huonot neuvot sekä ’Näin-meillä-on-aina-tehty’ -koulukunnan jumiutunut gramofoni. Jälkimmäisen edustajia löytyy sekä yrittäjäpiireistä, mediasta että viranomaisista.

Olen innokkaasti tutkinut yrittäjien menestystarinoita (sain hiljattain luettua opukset Rework ja Behind the Cloud). Niitä lukiessa pidin mielessä, että osa menestystarinoista on syntynyt erilaisessa markkinatilanteessa, ja siksi eivät ole suoraan sovellettavissa. Samasta syystä olemme turhaan toistelleet mantraa “uusinokia”. Silti olen saanut kirjoista monia ajatuksia pohdittavaksi ja yrittäjäkollegoiden kanssa jaettavaksi. Selkeitä, useampia toimijoita yhdistäviä sääntöjä on vaikea löytää.

Yksi selkeä “sääntö” tai pikemminkin ominaisuus löytyy kuitenkin lähes aina: korkea riskinottokyky, uskallus sekä palava innostus ja intohimo omaa ideaa kohtaan. Kuvaavaa on määrätietoinen eteneminen visiota kohti, sinnikkyys ja vahva tahtotila. Usein halutaan muuttaa maailmaa.

Intohimoa löytyy kotimaastakin: haluan mainita esimerkkinä ystäväni Janne Ruohiston, jonka yritys haluaa muuttaa tapaa, jolla osaamista haetaan, jaetaan ja löydetään yli organisaatiorajojen. Ja tietty oma yritykseni: haluamme muuttaa tapaa, jolla yritysten välillä sovitaan. Ei ihan helppoja nakkeja kohderyhmissä, joilla on pitkät traditiot, paljon sääntöjä ja joissa muutos on iso peikko.

Startup-yrittäjyys on sellaisenaan jo melkoista riskinottoa verrattuna kuukausiliksalla pakertavaan yrityksen työntekijään, virkamiehestä puhumattakaan. Uskon kuitenkin, että työn – ja erityisesti tietotyön saralla – käynnissä oleva voimakas muutos tekee tulevaisuudessa kaikista työntekijöistä yrittäjiä. Eli yrityksen sisälläkin on jatkossa jokaisen toimittava yrittäjän lailla. Olen miettinyt tätä aihetta paljon ja bloggaan tästä lähiaikoina.

Ei ole uutinen, että riskit kuuluvat yritystoimintaan. Käynnissä oleva yritysympäristön muutos tuo kuitenkin aivan uudenlaisia tilanteita ja niihin liittyviä riskejä. Sopivasti riskejä ottamalla jokaisella startup-yrittäjäkollegallani on mahdollisuus löytää jotakin, johon muut eivät ole huomanneet tarttua ja luoda uutta. Lisäboostia tähän tulee uudenlaisesta yrittäjäyhteistyöstä sosiaalisen median mahdollistama.

Toisinaan tulee stipluja, mutta useimmiten niistä selvää ehjin nahoin, ja voi jatkaa uutta oppineena – ja ennen kaikkea jostakin poisoppineena!

Taidanpa laittaa Vertin moton itselleni johonkin sopivaan paikkaan näkyville, muistuttamaan ja innostamaan.

PS. Omistan tämän kirjoituksen syntymäpäiväsankarille, rakkaalle ystäväyrittäjälle Eero Leppäselle!


Esittelyni Ystäväyrittäjien blogissa

Kirjoittamani esittely Eero Leppäsen mahti-idean kotipesässä, Ystäväyrittäjät/Friendtrepreneur-blogissa, julkaistu 23.1.2010. Tarina on Ystäväyrittäjien alkutaipaleelta, innostus paistaa varsin selkeästi tekstistä. Parasta ehkä on, että se ei ole minnekään kadonnut! Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Vuosi 2009 ja erityisesti vuoden loppupuoli yhdessä Eeron (@rautasilta), Jannen (@jpruohisto), Pauliinan (@PauliinaMakela), Kristiinan (@KristiinaMEME) ja monen, monen muun mahtavan uuden some-ystävän kanssa synnytti jotakin arvokasta. Harvoin törmää samassa paikassa niin moneen ihmiseen, joilla on sama tekemisen syke (siis jopa virtuaalisesti)! Meillä on jokaisella erilainen tausta, tulemme eri ikäryhmistä ja teemme osin aivan eri asioita. Silti koko joukko asioita yhdistää!

No @raesmaa sitten, minulla on aikamoinen syke, energiaa on. Olen extrovertti, saatan hengästyttää hitaampia. Ideoistakaan ei ole pulaa, tosin tuppaavat jäädä osin käyttämättä. Olen koulutukseltani ns. IT-ekonomi, eli ekonomi pääaineena tietojärjestelmätiede. Opiskelin Tukholmassa (Stockholms Universitet & KTH), jossa myös asuin viisi ihanaa vuotta (1997-2001).

Työpolku (en pidä ura-sanasta, kiemurteleva polku sopii paremmin) on kulkenut vahvasti ohjelmistoliiketoiminnassa. Polku alkoi pikkutyttönä IBM:ltä ja jatkui eri ohjelmistotaloissa ERPpien, CRM:ien ja Business Intelligencen parissa. Olen kouluttanut, kehittänyt, tuotteistanut, myynyt, markkinoinut ja rakentanut kumppanikanavia Euroopassa (LinkedIn’issa tarkemmin). Vuosina 2003-2008 sukelsin syvälle IT Service Management/ITIL -kuvioihin. Jos ei ole tuttu sanapari niin kyseessä on it-palvelujohtamisen ja palvelujen tuottamisen parhaat käytännöt, palvelustrategiasta aina tekemiseen asti jatkuva malli.

Välillä on tapana laittaa kaikki uusiksi. Näin kävi myös vuodenvaihteessa 2008. Lähdin tammikuun alussa 2009 Thaimaahan asioita miettimään ja palattuani sain soiton, johon vastasin heti ”kyllä”. Lähdin mukaan perustamaan start up’ia nimeltä Sopima Oy.

Sopima on neljäs (kasvu)yritys, jossa olen omistajana, joten yrittäminen vei taas kerran taas voiton. Sopimassa rakennamme SaaS-palvelua sopimustenhallintaan, kutsumme palvelua Sopimusten Verkkopankiksi. Sopiminen kun on viimeinen liiketoiminnan linnake, jota ei ole juurikaan automatisoitu vaan se tehdään aina vaikeimman kautta ja kalliisti. Lienee tuttua. Ajattelimme auttaa yrityksiä tässä, jää energiaa muuhunkin kun sopimusten vääntämiseen ja riskitkin ovat hallinnassa (lue = yrittäjänä voit nukkua yösi rauhassa).

Lähellä sydäntäni ovat siis kasvuyrittäjyys, nopeasti muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteiden ihmettely ja ratkominen sekä sosiaalisen median voima. Minulla on pitkä historia ”perinteisen” ratkaisumyynnin ja markkinoinnin parista, on ihanaa ‘poisoppia’ vanhasta ja miettiä miten asiat voisi tehdä toisin – online, SoMen ja verkostojen avulla. Välillä törmään yrittäjiin, joiden mielestä oman palvelun myyminen on ikävää, vaikeaa, pakkopulla. Sitä jaksan ihmetellä eli tässä voin ehkä auttaa. Ja SoMe helpottaa tässä. Privaattipuolesta vielä, olen kahden teinin eronnut äiti, kirjastonhoitajan tytär ja entinen huimapää (laskuvarjohyppyjä ja vuorille kiipeilyä) Helsingin Herttoniemenrannasta.

Yhdessä tekemiseen ja tiedon jakamiseen uskon. Twitter on siinä aivan mahtava väline! Uskon Eeron ideaan ystäväyrittäjyydestä – #Friendtrepreneur rocks! Ruohiston Jannen kanssa olen paljon jo jutellutkin ja todella mielelläni tutustun paremmin muihin ystäväyrittäjiin. SoMe-miitissä viimeistään nähdään!

Ai niin, perustin Spotify-soittolistan nimeltä #Friendtrepreneur rocks! Volume 1. Kerättäisiinkö sinne yrittäjälle sopivia voimabiisejä? Laitoin sinne jo Ismo Alangon Extaasiin, se sopii meille!

Mottoni: Always in Beta!