Pilvi edistää kokeilukulttuuria

Kauppalehden Tech Cafe -blogissa lokakuussa 2010 julkaistu kirjoitukseni. Sain jonkun verran närkästynyttä palautetta huumoripitoisesta otsikoinnistani. Arvelin Kauppalehden teknologiablogin lukijoiden ymmärtävän oikean asiayhteyden, mutta eipä ollut niin. Tässä blogikirjoitus – alkuperäisellä otsikolla.

Photo taken by me @ Kulosaari 2010

Muutosvauhti pistää monet organisaatiot tasapainoilemaan nykyisten työtapojen ja niitä tukevien tietojärjestelmien kanssa. Ennennäkemättömällä vauhdilla kehittyvä toimintaympäristö ja samanaikaisesti muuttuva kuluttajien käyttäytyminen tuovat uutta pureskeltavaa sekä liiketoimintajohdolle että tietohallinnolle.

Uhkina koetaan kontrollin häviäminen ja sovellussalkun pirstaloituminen. Toisaalta verkkopohjaisten sovellusten ja palvelujen kautta avautuu huikeita mahdollisuuksia palvella asiakasta uusilla tavoilla, siellä missä asiakas on – hyvä asiakaspalvelu on monella alalla parasta markkinointia. Samanaikaisesti saadaan myös ideoita ja palautetta tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.

Tässä ympäristössä tietotyöläinen sitten luovii, välillä innostuneena, välillä hämmentyneenä. Muutosta voi katsoa ainakin kahdesta kulmasta: tietotyöläisen ’työympäristön toimintasäde’ on laaja ja ulottuu palomuurin yli aina sinne missä yhteistyökumppanit, asiakkaat ja asiakkaan asiakkaat ovat.  Toiseksi, monet meistä osallistuvat organisaatiomme sovellus- ja palvelusalkun laajentamiseen ottamalla verkosta käyttöön liiketoiminnassa tarvittavia sovelluksia.

Tietotyöläiset – kuluttajaroolissaan – etsivät itse aktiivisesti uusia palveluja ja tapoja markkinoida, myydä, kehittää, viestiä, keskustella ja verkostoitua. Pilvi edistää osaltaan uutta toimintatapaa, jota voisi kutsua kokeilukulttuuriksi.
Liiketoiminnan puolella tehdään siis yhä enemmän itsenäisiä päätöksiä bisneksessä tarvittavien verkkopalvelujen ostamisesta, ohi tietohallinnon. Ratkaisuja tarvitaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tietohallinnon intressit liittyvät usein tietoturvaan ja kokonaisarkkitehtuurin vaalimiseen. Molemmat ovat tärkeitä näkökulmia. Surullisen usein liiketoiminnan tarpeet ja tietohallinnon tarjoamat palvelut eivät täysin kohtaa, joskus jopa kolaroivat.

Olen optimisti ja näen tässä yhteistyön mahdollisuuden. Kokeilukulttuuri voi osaltaan tukea organisaation tapaa toimia proaktiivisemmin muutoksessa. Liiketoiminnan puolella tietotyöläiset löytävät kiinnostavia palveluita ja kokeilevat niitä yksin tai tiimissä, jakavat hyviä kokemuksia ja parhaassa tapauksessa katsovat yhdessä tietohallinnon kanssa, sopiiko löytö yhteiseen pirtaan. Tietohallinnolta tämä vaatii pitkää pinnaa, avointa asennetta sekä arkkitehtuurikuvan viilaamista avoimempaan ja yhteistyötä palomuurin yli tukevaan suuntaan.

Yhteisenä tavoitteena Oma Organisaatio 2.0, jossa nykyaikaisten (pilvi)palveluiden avulla, hyvällä sisäisellä ja organisaatioiden välisellä yhteistyöllä palvellaan asiakasta, parannetaan muutosvalmiuksia ja asiakaskokemusta sekä edistetään organisaation tavoitteita.

Alkuperäinen kirjoitus löytyy täältä.

Pilvipalvelut tuovat demokratiaa yritysten kilpailuun

Kauppalehden Tech Cafe -blogissa syyskuussa 2010 julkaistu kirjotukseni.

Aiemmin tietotekniikalla on parannettu ensisijaisesti tehoja ja tuottavuutta, nyt kiikarissa on kasvu – ja samalla kansainvälistyminen. Startup-yrittäjälle pilvipalvelut avaavat valtamerellisen uusia mahdollisuuksia. Väitän, että pilvipalvelut lisäävät demokratiaa yrityskentällä. Nuori, rajallisin taloudellisin resurssein toimiva startup-yritys voi pilvipalveluiden avulla aidosti kisata paljon itseään isompien pelureiden kanssa – ja vieläpä globaalilla pelikentällä. Huikea mahdollisuus kaltaisilleni yrittäjille, jotka haluavat kasvaa.

Kaikki kunnia orgaanisesti kasvaville yrityksille, heitäkin tarvitaan, mutta erittäin tervetulleita ovat voimakasta kasvua hakevat yrittäjät. Meitä tuntuu löytyvän ainakin Internet-, peliteknologia- ja SaaS-kentän toimijoista. Pilvipalvelun avaamat mahdollisuudet lisäävät kierroksia koneeseen ja tukevat osaltaan uusien menestystarinoiden syntyä. Voidaan kaiketi lopettaa puhuminen ’uudestanokiasta’?

Tässä tavoitteessa pilvi ei ole höttöä vaan selkeä mahdollistaja.

Haasteena on liiketoimintajohdon mukaan saaminen keskusteluihin. Pelkkä edullisemman IT:n näkökulma jättää pohdinnat yksin IT:lle. Pilvipalvelut mahdollistavat kuitenkin yhä useampien liiketoimintaprosessien digitalisoinnin sekä uudenlaisen innovoinnin ja yhteistyön. Siksi tarvitaan joukkovoimaa, liiketoiminnan ja IT:n yhteistä nuotiotulta. Nyt emme enää puhu vain prosessi-innovaatioista organisaation sisällä, vaan myös organisaatioiden välillä, ulkopuolella ja asiakkaiden kanssa.

Useissa yrityksissä on käynnissä kivulias pohdinta; miten toimia murrosvaiheessa, mihin liiketoiminnan prosesseihin pilvestä ostettu palvelu sopii, millaisia riskejä tunnistamme ja mikä on strategiamme? Tällä hetkellä kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Tehtävä ei ole helppo; käsitteet ovat sumeita ja edessä on uusia integraatiohaasteita. Tärkein kysymys kuitenkin on, onko odottaminen tai ulkopuolelle jättäytyminen se suurin riski?

Pilvipalvelut avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tukevat innovointia. Harvard Business Review’ssa on aiheesta erinomainen artikkeli.

Linkki alkuperäiseen kirjoitukseen löytyy täältä.

Sopima, Salesforce ja yhteisöllinen tulevaisuus

Sain kunnian olla Jani Liljan haastateltavana, mainio isäntä Suomen Turusta. Alla Janin Clienten blogiin syyskuussa 2010 tekemä haastattelu & Sopiman CRM-tarina. Kiitos, Jani!

Yhteisöpalvelut ovat näyttäneet minulle parhaat puolensa tutustuttamalla äärimmäisen mielenkiintoisiin ihmisiin, kuten hetken päästä ääneen päästettävään Riitta Raesmaahan. Verkkopalvelu Sopiman yksi perustajista ja sen viestinnästä & tuotemarkkinoinnista vastaava, varsinkin Twitterissä kaiken SaaS:sta ja Enterprise 2.0:sta jakava Riitta lupautui kertomaan erään Suomen kuumimman startupin suhtautumisesta asiakkuudenhallintaan ja yhteisöpalveluihin, ja kuinka he hyödyntävät näitä arjessaan.

Enempiä kiertelemättä, Riitta, ole hyvä.

Sopimasta

Sopima rakentaa online-palvelua sopimustenhallintaan, josta käytämme usein vertausta sopimusten verkkopankki eli aikomuksemme on tehdä sopimiselle sama kuin verkkopankki teki maksamiselle. Sopiminen kun on viimeinen liiketoiminnan linnake, jota ei ole juurikaan automatisoitu vaan se tehdään aina vaikeimman kautta ja kalliisti. Sopiman bisnesidea on siis tehdä sopimuksista eläviä, liiketoimintaa tukevia yhtälön osia. Pian lanseerattava verkkopalvelu auttaa organisaatiota sopimustiedon haltuunotossa ja hyödyntämisessä, ja tulevaisuudessa myös sopimusneuvotteluissa. Palvelun avulla sopimustieto muunnetaan kryptisestä ja vaikeasti tulkittavasta selkeään, ymmärrettävään muotoon – lakilähtöisestä bisneslähtöiseksi.

Olemme tavanneet reilun vuoden aikana noin 400:n suomalaisen organisaation talous- ja hallintojohtajaa, lakiasioista vastaavaa tai pk-yrityksessä toimitusjohtajaa. Useimmissa organisaatiossa sopimustenhallinta on hoidetaan ad hoc, ollen joskus jopa kaaosmaista. Kenelläkään ei ole kattavaa kuvaa organisaation sitoumuksista. Hallitsematon tilanne tuottaa tuskaa ja se vie myös paljon aikaa.

Sopiman palvelu vastaa tähän haasteeseen – sopimustenhallinnan ja sopimisen tulevaisuus on ’online’. Tavoitteena on tehdä sopimuksenhallinnasta sekä Suomessa ja kansainvälisesti yhtä helppoa ja luotettavaa kuin verkkomaksamisesta. Mielestäni on aika pysäyttää ja kääntää monimutkaistumisen trendi.

Asiakkuudenhallinnasta Sopimalla

Miten asiakkuudenhallinta näyttäytyy meillä? Asiakkuudenhallinta on Sopimalla keskiössä! Palvelumme on ns. SaaS-palvelu, eli asiakas löytää, tutustuu, testaa, tilaa ja käyttää sitä online. Siksi mikään ei ole tärkeämpää kuin olla kaiken aikaa kartalla siitä, mitä asiakas käy läpi ja millaista tietoa tai tukea milloinkin tarvitaan, jotta asiakkaan palvelukokemus olisi sujuva ja ennen kaikkea positiivinen. Voisi siis sanoa, että perinteinen asiakkuudenhallinnan osa-alue, myynnin seuranta on vain pieni osanen koko prosessia. Ja prosessi alkaa jo tietty prospektointivaiheessa.

Asiakasprosessi on toimintamme luonteesta johtuen tärkein prosessimme, jota tuetaan niin CRM:llä laajennusosineen kuin jatkossa myös aktiivisesti sosiaalisen median sovelluksin. Sosiaalisen median puolella osin vielä harjoittellaan oikean koitoksen edessä, mutta vankasti uskon, että vuoden sisällä kuvio on muuttunut radikaalistikin.

Kun sekä palvelumme ja kaikki sitä tukevat toiminnot ovat online, katsomme asiakasprosessiakin tästä kulmasta.

Asiakkaiden palvelemisesta

Asiakas on kuningas.

Normaalisti meidän asiakkuus syntyy verkossa, eli asiakas päättää testikäytöstä ja sen jälkeen (toivottavasti) tilaa. Asiakasta palvellaan verkossa, asiakasta tuetaan verkossa ja asiakaspalautetta kuunnellaan tarkoin, enimmäkseen tätäkin verkossa.

Jos asiakas kokee, ettei palvelu ole hintansa väärtti, hän voi milloin tahansa päättää lopettaa palvelun käytön. On siis syytä kuunnella ja keskustella, jotta näin ei kävisi. SaaS-palvelussa ei siis ole ns. vendor-lock-in’iä eli tilannetta, jossa ollaan ratkaisun ja sen toimittajan kanssa naimisissa vaikka naama ei enää miellyttäisi.

Haluamme siis olla asiakkaan iholla ja palvella todella hyvin! Ja onhan perinteinenkin ratkaisumyynti jonkunlaista transformaatiota läpikäymässä : )

Järjestelmän käyttöönotosta

Hyppäsimme keväällä 2009 aivan kylmiltämme CRM:n käyttöön, ja alussa se olikin lähinnä telebookkaamisen ja asiakaskäyntien hallinnan väline, jonka viilaamisen ei käytetty paljoakaan aikaa ja ajatusta. Alusta saakka on kyllä ollut selvää, että CRM:n käyttötapa tulee olemaan jatkossa jotain aivan muuta. Siksi valitsimme ratkaisun, joka ei ainakaan jää pieneksi.

Aloittavana nuorena yrityksenä teimme tähän syksyyn saakka varsin ’perinteistä’ myyntityötä saadaksemme palvelulle ensimmäiset innostuneet pilottiasiakkaat ja samalla kerätäksemme palautetta palvelustamme. Olemme siis soittaneet kylmäsoittoja ja tavanneet satoja prospekteja henkilökohtaisesti. Aluksi hallitsimme tätä tietomassaa yhdessä soittopuuhaan valjastetun kumppanin kanssa.

Nyt olemme siirtymässä tuotantoon, eli kallis henkilökohtainen kenttämyynti vähenee ja puhelinmyynti kasvaa. Tähän liittyen aikaa on käytetty paljon asiakasprosessin suunnitteluun ja viilaamiseen, ja itse asiassa työ on kiivaasti käynnissä käsi kädessä uuden verkkosivustomme kehittämisen kanssa.

Vauhdikkaasta alusta huolimatta on käyttöönottoon menty puhtaasti prosessit edellä, eipä tulisi mieleenkään muokata toimintaa softan mukaan Olen kyllä sitä nähnyt toimiessani aiemmin ERP-maailmassa, joka on taas paljon monimutkaisempi asia kuin sopimustenhallinta.

Toisaalta, hyvät, jo käytössä testatut sovellukset useimmiten tukevat parhaita käytäntöjä. Asiakas ei aina ole oikeassa, sillä nähty on sekin, kun asiakas (eli minä itse) halusi ’asfaltoida kinttupolun’. Konsultti tietää joskus paremmin

Tulemme varmasti tarvitsemaan jatkossa neuvoja CRM:n virittämisessä, ettemme itse ’konffaa’ Saleforcea solmuun, sen verran helppoa sitä on itsekin muokata. Vahinkoja voi käydä ja on jo käynytkin pari.

Salesforceen päätymisestä

Sopima on ollut paljon julkisuudessa Microsoftin pilvipalvelun etulinjan hyödyntäjänä, mutta siitä huolimatta päädyimme Salesforcen käyttäjiksi. Olen itse aiemmin käyttänyt Microsoftin CRM:ää, mutta päätöstä ohjasi nyt tiukka periaatteemme, että kaikki sovellukset ostetaan palveluna ja yhtään ainutta serveriä ei Sopiman toimistolla pyöri.

Päätöshetkellä Microsoftin CRM:ää ei saanut Suomesta SaaS-palveluna, mutta Salesforce oli tarjolla. Tarjolla oli myös joitakin pienempien toimijoiden SaaS-pohjaisia CRM:iä, joita tutkittiinkin hiukan, mutta mielessä oli Baswaren perustajan ja sen globaaliksi kasvattaneen Hannu Vaajoensuun kerran antama ohje; valitse ratkaisuja, jotka eivät jää pieneksi, vaan kasvavat globaaliin toimintaan. Vaihtaminen matkan varrella on tuskallista ja vie aikaa itse operaatioista. Sopima kun on ns. Born Global -toimija, eli tarkoitus on tulevaisuudessa tarjota palvelua maantieteestä piittaamatta, niin siitäkin syystä valinta kohdistui globaaliin toimijaan.

Yhteisöpalveluiden hyödyntämisestä

Yhteisöpalvelut tulevat olemaan keskeinen toiminnan näyttämö, myös asiakaspalvelulle. Tällä hetkellä toimimme vielä pilottiasiakkaiden kanssa suoraan pitäen heitä kädestä kiinni. Tässä vaiheessa Sopiman tukipalvelu, Service Desk, on myös Salesforcessa, integroituna asiakastietoon. Kun asiakkaalla on kysyttävää, hän voi soittaa tai laittaa tukiosoitteeseen viestin, joka menee suoraan Salesforceen, josta tukipalvelua hoitavat kollegat sen ottavat hoitaakseen. Muut sopimalaiset voivat ’tägätä’ omat asiakkaansa ja seurata/saada automaattisesti tiedon, jos ko. asiakas kysyy, kaipaa tai haluaa jotain. Tietoa ei tarvitse enää erikseen lähetellä sähköpostilla pienen joukon sisällä. Olen itse kiihkeä sähköpostin vihaaja, eli mielelläni käytän muita työkaluja viestintään, varsinkin keskusteluun, johon sähköposti on varsin kankea väline.

Jatkossa asiakasmassan kasvaessa tulee monia uusia tarpeita ja erilaiset yhteisöpalvelut tulevat osaksi palettia, jolloin me haluamme olla siellä missä asiakaskin. Työnimellä ’Sopima Communities’ on suunniteltu miten palvelemme asiakasta, miten keräämme palautetta ja miten viestimme, näymme ja markkinoimme. Yhtenä työkaluista tulee olemaan Salesforcen Chatter.

Jatkossa markkinointiviestintämme, myös sosiaalisessa mediassa, muokkaa osaltaan kuvaa Sopimasta yrityksenä ja työnantajana, eli varmasti rekrytoinnissakin mietitään miten hyödyntää uusia alustoja. Haluamme tietysti myös jakaa osaamistamme sopimisesta ja sopimustenhallinnasta ja samalla kehittää yrityskuvaamme asiantuntija-alueellamme. Tässä vaiheessa ajankohtaiseksi tulee myös yritysblogi, jota olen jo hahmotellut.

Eli voisi summata yhteisöpalvelujen/sosiaalisen median olevan osa Sopiman asiakaspalvelua, myyntiä & markkinointia, viestintää sekä tuotekehitystä. Meillä on työkalut kuunteluun, ideoiden keräämiseen ja monenlaiseen vuorovaikutukseen asiakkaiden ja prospektien kanssa. On todella hienoa ollut löytää loistavia suomalaisia ratkaisukandidaatteja osaan alueista. Eräs niistä päässee lopulliseen työkalupakkiinkin.

Salesforce Chatterin liittämisestä toimintaan

Mikä tämä aiemmin mainittu Chatter on? No, Chatter on kollaboraatiotyökalu Salesforceen integroituna, jonka paras ominaisuus minulle on siinä, että se vähentää sähköpostien määrää. Vakavissaan mietittynä etuja ovat toiminnan läpinäkyvyys ja helppokäyttöisyys. Käyttöönottokin on ollut sujuvaa, sillä ei tässä mitään koulutuksia ole tarvittu, sitä vaan alkaa käyttää, intuitiivisesti. Helppoa ja läpinäkyvää seurata itselle tärkeitä asioita (esim. tietty asiakkuus, henkilö, service desk -tiketti, tms). Totuuden nimissä alku on ollut meillä, niin kuin monessa muussakin organisaatiossa, eli parille tuottaa tuskaa ottaa päivittäiseen käyttöön (minkä hyöty edellyttää).

Jatkossa asiakaskuuntelu ja avainsanamonitorointi saadaan kuosiin sen avulla. Toinen alue on crowdsourcing, eli ideoiden ja palautteen keruu kentältä. Salesforcessa on osio myös tähänkin. Sekin on nyt sisäisessä käytössä, mutta jatkossa on tarkoitus laajentaa käyttöä kumppaneiden ja asiakkaiden suuntaan. Ehdolla on toinenkin työkalu tälle alueelle.

Hopeareunuksista pilvien reunalla

Jokaisen pilven reunassa on hopeareunus, ja pilven takana kippo tyytyväisiä asiakkaita. He ovat kultaakin kalliimpia. Eräs pilottiasiakkaistamme laittoi viime viikolla kollegalleni spontaanisti yhden rivin viestin, joka kuvaa hyvin sitä meininkiä, jonka haluan säilyttää.

Teidän kanssa on niin kiva tehdä töitä!

Esittelyni Ystäväyrittäjien blogissa

Kirjoittamani esittely Eero Leppäsen mahti-idean kotipesässä, Ystäväyrittäjät/Friendtrepreneur-blogissa, julkaistu 23.1.2010. Tarina on Ystäväyrittäjien alkutaipaleelta, innostus paistaa varsin selkeästi tekstistä. Parasta ehkä on, että se ei ole minnekään kadonnut! Alkuperäinen teksti löytyy täältä.

Vuosi 2009 ja erityisesti vuoden loppupuoli yhdessä Eeron (@rautasilta), Jannen (@jpruohisto), Pauliinan (@PauliinaMakela), Kristiinan (@KristiinaMEME) ja monen, monen muun mahtavan uuden some-ystävän kanssa synnytti jotakin arvokasta. Harvoin törmää samassa paikassa niin moneen ihmiseen, joilla on sama tekemisen syke (siis jopa virtuaalisesti)! Meillä on jokaisella erilainen tausta, tulemme eri ikäryhmistä ja teemme osin aivan eri asioita. Silti koko joukko asioita yhdistää!

No @raesmaa sitten, minulla on aikamoinen syke, energiaa on. Olen extrovertti, saatan hengästyttää hitaampia. Ideoistakaan ei ole pulaa, tosin tuppaavat jäädä osin käyttämättä. Olen koulutukseltani ns. IT-ekonomi, eli ekonomi pääaineena tietojärjestelmätiede. Opiskelin Tukholmassa (Stockholms Universitet & KTH), jossa myös asuin viisi ihanaa vuotta (1997-2001).

Työpolku (en pidä ura-sanasta, kiemurteleva polku sopii paremmin) on kulkenut vahvasti ohjelmistoliiketoiminnassa. Polku alkoi pikkutyttönä IBM:ltä ja jatkui eri ohjelmistotaloissa ERPpien, CRM:ien ja Business Intelligencen parissa. Olen kouluttanut, kehittänyt, tuotteistanut, myynyt, markkinoinut ja rakentanut kumppanikanavia Euroopassa (LinkedIn’issa tarkemmin). Vuosina 2003-2008 sukelsin syvälle IT Service Management/ITIL -kuvioihin. Jos ei ole tuttu sanapari niin kyseessä on it-palvelujohtamisen ja palvelujen tuottamisen parhaat käytännöt, palvelustrategiasta aina tekemiseen asti jatkuva malli.

Välillä on tapana laittaa kaikki uusiksi. Näin kävi myös vuodenvaihteessa 2008. Lähdin tammikuun alussa 2009 Thaimaahan asioita miettimään ja palattuani sain soiton, johon vastasin heti ”kyllä”. Lähdin mukaan perustamaan start up’ia nimeltä Sopima Oy.

Sopima on neljäs (kasvu)yritys, jossa olen omistajana, joten yrittäminen vei taas kerran taas voiton. Sopimassa rakennamme SaaS-palvelua sopimustenhallintaan, kutsumme palvelua Sopimusten Verkkopankiksi. Sopiminen kun on viimeinen liiketoiminnan linnake, jota ei ole juurikaan automatisoitu vaan se tehdään aina vaikeimman kautta ja kalliisti. Lienee tuttua. Ajattelimme auttaa yrityksiä tässä, jää energiaa muuhunkin kun sopimusten vääntämiseen ja riskitkin ovat hallinnassa (lue = yrittäjänä voit nukkua yösi rauhassa).

Lähellä sydäntäni ovat siis kasvuyrittäjyys, nopeasti muuttuvan liiketoimintaympäristön haasteiden ihmettely ja ratkominen sekä sosiaalisen median voima. Minulla on pitkä historia ”perinteisen” ratkaisumyynnin ja markkinoinnin parista, on ihanaa ‘poisoppia’ vanhasta ja miettiä miten asiat voisi tehdä toisin – online, SoMen ja verkostojen avulla. Välillä törmään yrittäjiin, joiden mielestä oman palvelun myyminen on ikävää, vaikeaa, pakkopulla. Sitä jaksan ihmetellä eli tässä voin ehkä auttaa. Ja SoMe helpottaa tässä. Privaattipuolesta vielä, olen kahden teinin eronnut äiti, kirjastonhoitajan tytär ja entinen huimapää (laskuvarjohyppyjä ja vuorille kiipeilyä) Helsingin Herttoniemenrannasta.

Yhdessä tekemiseen ja tiedon jakamiseen uskon. Twitter on siinä aivan mahtava väline! Uskon Eeron ideaan ystäväyrittäjyydestä – #Friendtrepreneur rocks! Ruohiston Jannen kanssa olen paljon jo jutellutkin ja todella mielelläni tutustun paremmin muihin ystäväyrittäjiin. SoMe-miitissä viimeistään nähdään!

Ai niin, perustin Spotify-soittolistan nimeltä #Friendtrepreneur rocks! Volume 1. Kerättäisiinkö sinne yrittäjälle sopivia voimabiisejä? Laitoin sinne jo Ismo Alangon Extaasiin, se sopii meille!

Mottoni: Always in Beta!