Kiukulla kohti sosiaalista organisaatiota

My favorite statue @ Vigeland Park Oslo 2008

Tapasin some-herätyksen saaneen markkinoijan, jota kovasti kiukutti ”se kun ihmiset eivät ymmärrä missä mennään”. Monelle tuttua.

Viestinnän kitkasta, katkoista ja väärinymmärryksistä osa johtuu käyttämästämme kielestä. Ponnistamme kohtaamisissa eri taustoista ja kokemuksista, puhumme eri kieltä ja siksi toisen ymmärtäminen jää joskus puolitiehen.

Osa haasteista syntyy työyhteisön siiloutumisesta, tiedonkulun ja yhteistyön heikosta laadusta. Kolmas tekijä on näkemyksen ja ideoiden puute tai niiden silkka sisäsiittoisuus.

Kaikki kolme tekijää vaikeuttavat johtamista, operatiivista toimintaa ja strategiatyötä, jotka ovat kaikki vallattomasti muuttuvassa bisnesympäristössä jo muutenkin haastavia. Kuinka usein strategiatyö tai osastojen yhteinen projekti aloitetaan yhteisen ymmärryksen varmistamisella JA uuden yhteisen kielen oppimisella? Kertokaahan viisaammat.

Kuilut ja korporaatiokielikukkaset

Organisaation eri osastoilla on omat tärkeät roolinsa ja tehtävänsä – tiedetään, tiedetään, mutta muutosta pukkaa. Kielitaidottomuus ja tilannetajuttomuus leikkaa organisaation mahdollisuuksia muuttua riittävän ripeästi. Syyttelyn palopesäkkeitä syttyy eri puolilla organisaatiota ja muutoskonsulteille riittää töitä.

Otan esimerkin. Yrityksen tukifunktioista sydäntäni lähellä on (yllätys, yllätys) tietohallinto. Tietohallintoa – sitä veteläksi syytettyä ”sisäistä IT:tä” – sätitään bisneksen puolella kehityksen ja kilpailukyvyn jarruksi.  Ja tietohallinnossa huokaillaan bisneksen kalliita ja epärealistisia toiveita järjestelmäkehityksen suhteen. Turhaakin turhempi energiansyöjä, tähän löytyy lääkkeitä esimerkiksi kokeilukulttuurista. Kehitystyö on monessa suomalaisessakin tietohallinnossa jo pitkällä ja yhteistyö liiketoiminnan kanssa sujuu paremmin.

Samaa rotia kaipaan myyntiin, markkinointiin ja viestintään (etenkin some-yhteistyöhön):

  • Myynti itkee, että markkinoinnin tuottamat liidit ovat huonoja (pakko linkittää tähän klassinen leffakatkelma, jossa yhteistä kieltä ei tosiaankaan ole).
  • Markkinointiosastolla vaikerretaan, ettei työ saa ansaitsemaansa arvostusta myyjiltä.
  • Viestintäosasto ja markkinointiosasto ovat tukkanuottasilla siitä kenen tontille sosiaalinen media kuuluu ja mitä siellä pitäisi tehdä.     Anna vastuu viestintäosastolle ja se käyttää somessa korporaatiokielikukkasia? Anna vastuu markkinointiosastolle ja se sortuu myyntimonologiin, vuorovaikuttamatta?

Vastauksia löytyy ansiokkaista kirjoista, kotimaisista vaikkapa aiemmin kehumani Suhde, parivaljakon Antti Isokangas & Riku Vassinen Digitaalinen jalanjälki sekä Katleena Kortesuon selkeä ja raikas Sano se someksi. Katleenan kirja pureutuu somessa käytettävään kieleen ja antaa vasta-alkajalle eväät yhteisöllisen viestinnän oppimiseen ja soveltamiseen. Suosittelen. Itse löysin monta asiaa, jotka omissa some-toimissani, etenkin kirjoittamisessa, kaipaavat hiomista. Tämäkin postaus on taas liian koukeroinen ja pitkä…

Tontinrajakeskusteluista maisemasuunnitteluun

Yhteinen kieli tuo toimintaan tolkkua ja syventää keskustelua. Se ei ratkaise kaikkia haasteita, mutta antaa eväät monipuoliseen keskusteluun ja sitä kautta keskinäiseen ymmärrykseen. Ymmärrys, kuten luottamuskin, syntyy vuorovaikutuksessa, suhteissa toimijoiden välillä, sekä yritysten sisällä että niiden välillä.

Perustana toimivat asenne, arvot ja halu oppia. En voi olla suosimatta yrittämisen asennetta, joka pohjaa aitoon osapuolten huomioimiseen, ennen kaikkea asiakkaan. Organisaatio, joka näkee asiakaskokemuksen toiminnan kehittämisen ytimessä, menestyy. Siitä syntyy laadukasta ”maisemasuunnittelua”, jossa jokainen osanen istuu kokonaisuuteen ja asiakkaalle tuotetaan arvoa.

Organisaatio, joka etenee tontinrajakeskusteluista maisemasuunnitteluun, kykenee katsomaan kriittisesti sekä nykytilannetta että hahmottamaan tulevaa, ja oppii nopeammin.

Kuilut, kielikylpy ja auttamisen prosessi

Miten siilo-organisaatiosta tulee sosiaalinen organisaatio? Esitän kolme veikkausta:

  1. Veikkaan, että jatkossa osastojen rajat madaltuvat, ja edessä on kuilujen ylitys, jotta päästään nopeammin yhteiseen maaliin.
  2. Veikkaan, että edessä on yhteinen kielikylpy ymmärryksen lisäämiseksi. Ettei rakenneta kielen kautta uusia rajoja.
  3. Veikkaan, että tarvitaan uusi prosessi: auttamisen prosessi. Tämä toimii yhdessä edellä mainittujen kanssa.

Kohta 3. on napattu organisaatiokulttuuripioneerin Edgar H. Schein’in haastattelusta ”A Corporate Climate of Mutual Help” (pdf), jossa hän lausuu auttamisen prosessista:  

”Better teamwork requires perpetual mutual helping, within and across hierarchical boundaries.”

”…companies need to train their teams in the helping process. Most teams training that I’ve seen is focused on making people feel good about one another. But what I’m talking about is something much more profound and essential: knowing how to work with one another as equal partners in an operational setting.”

Mitä veikkauksiini tulee niin onhan näistä puhuttu jo kauan: osastosiilojen purkaminen, oppiva organisaatio, ketterä organisaatio ja asiakasarvo. Totta. Bullshit bingon uhallakin nakkaan silti vielä lopuksi yhden: Oppiva, arvostava asenne sekä keskustelua (ja sitä kautta toimintaa) kehittävä ja edistävä yhteinen kieli. Ja tiedän raapaisseeni vain pintaa.

Lisäinspiraatiota aiheeseen löytyy tanskalaisesta Leaderlab-blogista ja sen tuoreesta postauksesta The Social Organization sekä ystäväni Janne Ruohiston  xTune-palvelusta, joka istuu auttamisen prosessiin.


5 responses to “Kiukulla kohti sosiaalista organisaatiota

  • Katri Kytöpuu

    Heti kun olin lukenut blogisi, osui tämä silmiin: “The Meaning Organization”: taking a quantum leap past the Learning Organization. http://bit.ly/a88eK9 . Merkitystä on vaikeaa luoda yksin ja tyhjiössä. Parhaimmillaan some on nimenomaan yhteisen merkityksen luomista?

  • Janne Ruohisto

    Jälleen kerran ajatuksenjuoksua, jota on ilo seurata! Kiitos maininnoista. Noista kolmesta veikkauksesta löytyy erinomaiset työkalut muutoksen toteuttamiseen: osaamista lokeroivan tonttiajattelun raivaaminen, raja-aitoja luovien kielimuurien madaltaminen ja auttamisen prosessien luominen ja mahdollistaminen.

  • Vesa Saarinen

    Jossain määrin tuttuja ongelmia… Esim. IT/Business-kommunikointiongelmista on puhuttu vasta n. 25 vuotta, eiköhän seuraava sukupolvi laita nekin kuntoon, näin optimistisesti ajatellen🙂

    • Riitta Raesmaa

      Kiitos Katri, Vesa ja Janne!

      Katrin kommentissa linkin takana oleva postaus on mainio! Ja listaus, jossa mukana peace & love ei voi olla huono! Umair Haquen ajatuksia on ollut kiinnostava seurata, Twitteristä hän löytyi, tietysti, kuten moni muukin hyvä sisältö🙂 Hieno lista ja samalla jää miettimään kuinka paljon tekemistä vielä onkaan edessä: Significance, Outcomes thinking, Harmony, Purpose, Peace, Love, Ambition.

      Katrin huomio on hyvä, olen samaa mieltä kanssasi siitä, että sosiaalinen media “oikein käytettynä” (<tästä voi kiistellä loputtomasti) antaa mahdollisuuden yhteisen merkitysen pohdintaan ja sitä kautta luontiin. Olet oikeassa, yksi muutoksista on se, ettei merkityksen luominenkaan ei ole enää yksisuuntainen systeemi, jossa asiakas on kohde. Näissä ajatuksissa ollaan joka päivä, motoksi sopinee Umairin: "So if you yearn to be a revolutionary, it’s time to get radically meaningful."

      Tähän liittyen sain mielenkiintoisen Twitter-viestin tänä aamuna, itseltään Steve Denning’iltä, hän liitti mukaan mielenkiintoisen kirjoituksensa aiheesta, tässä olkaa hyvä: http://stevedenning.typepad.com/steve_denning/2011/01/is-the-problem-with-capitalism-that-people-try-to-fix-it.html

  • Ehdotus verkottuneen ja hajautetun asiantuntijatyön malliksi yrityksille – Intunex - Empowering people to work together

    […] Ylivoimaisesti nopein ja tehokkain tapa ratkaista vaativia ongelmia, on saada oikeat ihmiset saman pöydän ääreen. Ideaalitilanteessa kuka tahansa voisi saada apua muilta asiantuntijoilta juuri silloin kun sitä tarvitaan, paikasta, asemasta ja organisaatiohierarkiasta riippumatta. Jokaisella työntekijällä voisi olla mahdollisuus jakaa työssään kohtaamat haastavat ideat, ongelmat ja saada niihin apua muilta. Tämä ei onnistu jos jokainen on asiantuntija on määrätty suorittamaan vain ennalta määrättyjä tehtäviä. Jotta tässä onnistutaan, yritys tarvitsee yhteisöllisiä toimintatapoja ja välineitä, jotka tukevat asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta ja osaamista jakamista. Yrityksiin tarvitaan osaamisen jakamisen ja auttamisen prosesseja. […]

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: